Kulttuurihyvinvointitaiteen puolesta (vieraileva kirjoitus)

Teksti:  Annastiina Love, kulttuurihyvinvointitaiteilija 

Kulttuurihyvinvointi on vallannut taiteen kenttää ja sukeltanut myös osaksi sosiaali- ja terveysalaa. Sosiaali- ja terveysministeriö (2019, 11) määrittelee kulttuurihyvinvoinnin hyvinvointia tuovaan jaettuun ja henkilökohtaiseen taiteen ja kulttuurin kokemukseen. Kulttuurihyvinvointi voidaan myös nähdä ilmiönä, jossa taiteella on hyvinvointiin liittyviä merkityksiä tai sillä voidaan tarkoittaa kulttuurihyvinvointialaa. (Kaattari & Suksi 2019, 11.) 

Miten taiteen luominen sitten liittyy kulttuurihyvinvointiin? Ajattelen itse luovani kulttuurihyvinvointialalla toimivana tanssitaiteilijana taidetta yhdessä hyvinvoinnin luomisen kanssa. Toki kulttuurihyvinvointia voi syntyä myös ilman taiteen yhteistä luomista, mutta tanssitaiteilijana en halua alentaa kulttuurihyvinvoinnin kontekstissa syntyneen taiteen arvoa, kontekstista riippumatta. Taide voi syntyä, missä taiteilija haluaakaan sitä luoda. Minulle jokainen osaa tanssia ja jokainen liike voi olla tanssia. Taiteeni perustana ovat läsnäolo ja inhimillisyys sekä taiteen tapahtuminen kohtaamisen rajapinnalla, kehon huokoisuuden avulla. Nämä periaatteet ovat muotoutuneet minulle vuosien aikana ja ovat itse työn perusta. Vaikka puhunkin kulttuurihyvinvointikontekstissa taiteesta, on hyvinvointi myös keskeisessä roolissa. Minulle taide ja aito, kiireetön läsnäolo ovat hyvinvointia tuovia elementtejä, kuten myös kohtaaminen sekä nähdyksi ja kuulluksi tuleminen. Tällainen liikkeellinen kohtaaminen tarjoaa näkökantojen avaamista ja normaalin käsitteen laajentumista. Kohtaamisillani haluan auttaa jokaisen oman liikkumisen ja luovuuden tavan löytymistä.

Taiteen merkitystä kulttuurihyvinvoinnissa ja taiteilijuuden roolia pohdin opinnäytetyössäni Kulttuurihyvinvointialan taiteilijuus ja työntekijyys – tanssitaiteen kontekstissa. Opinnäytetyö-kehittämishankkeeni on osa Turun Ammattikorkeakoulun Kulttuurihyvinvoinnin koulutusta, kulttuurialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ohjelmassa. Kehittämishankkeen yhteistyökumppanina on toiminut Läntinen tanssin aluekeskus. Opinnäytetyöprosessiin kuului kansallinen kysely kulttuurihyvinvointialan tanssitaiteilijoille sekä ryhmähaastattelu Läntisen tanssin aluekeskuksen Tanssikummeille®. Tavoitteena oli luoda työntekijän perehdytysmateriaali Tanssikummeille työn nimikkeestä, työntekijän taidoista, työn etiikasta, työhyvinvoinnista ja taiteen piirteistä. Opinnäytetyöhön on koostettu lähdeaineiston, kyselyn ja ryhmähaastattelun perusteella johtopäätöksenä luodut perehdytysohjeet kulttuurihyvinvointialalla työskentelevälle tanssitaiteilijalle.

Taiteen kokemuksen merkitystä haluan korostaa tuloksista. Kulttuurihyvinvointialalla työskentelevät tanssitaiteilijat kokivat toteuttavansa taidetta työskennellessään taideinstituutioiden ulkopuolella. Työtään he kutsuivat taiteeksi, tanssitaiteeksi, kulttuurihyvinvoinniksi sekä taiteeksi tai tanssitaiteeksi erilaisissa paikoissa. Taiteella halutaan vaikuttaa toiseen. Syy työn tekemiseen ovat muun muassa taiteen avulla vaikuttaminen ja halu toimia taiteessa dialogissa ja vuorovaikutuksessa. Työssä vahvana olevat dialogisuus ja kohtaaminen ovat läsnäoloa, kontaktia, tässä hetkessä toimimista sekä salliva ja luottamuksellinen ilmapiiri. Työn toteuttamista perustellaan jokaisen tanssimisen taidolla, liikkeen ja kehon käyttämisellä, kohtaamisen palkitsevuudella sekä luovuuden ja ilmaisun kehittämisellä. Näissä on runsaasti perusteita taiteen toteuttamiseen taideinstituutioiden ulkopuolella.

Haluan jatkossa vahvistaa nimikkeitä kulttuurihyvinvoinnin taide, tanssitaide ja taiteilijuus. Mielestäni ne kuvaavat hyvin taiteellista työskentelyä yhteisöjen parissa, jossa syntyy tanssitaidetta kohtaamisen rajapinnalla. Taide ja tanssitaide kulttuurihyvinvointialalla tarvitsee ansaitsemansa arvostuksen taidemuotona ja nimikkeistöä on laajennettava kentän tarpeita vastaavaksi.

 

Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksesta: 

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061315865

Julkaisussa käytetty lähde: Kaattari, M. & Suksi, I. (toim). 2019. Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja tervey-denhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmän raportti ja jatkotoimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:34. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 1.6.2020. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161547/Rap_34_2019_Kulttuuri%20ja%20taide%20hyvinvoinnin%20edistajina.pdf?sequence=1&isAllowed=y